1. |
Harmaa
08:28
|
|||
Merkityksen menettää, elämä tukahdutettu
värit haalistuu, kerran kirkkaina säihkyneet
Sielu ansaan jäänyt, kammioon mustimpaan
reiän sieluun syönyt, kaiken peittävä harmaa
Esiripun takana, tunteet kuihtuvat
mustavalkoinen maailma, harmaan sävyissä
Väität nähneesi, auringon keltaisen
(mitäpä me olisimme ilman unelmia)
Ikuisuuden jatkuva sade,
huuhtoo pois kaiken maallisen
vain harmaa sumu on todellista
sinä olit kuvitelmaa
|
||||
2. |
Tie
06:05
|
|||
Ei tämän auringon alla
säteet lämmittäneet
loputon betonijatkumo
tummaa taivasta vasten
Vaikka sade jatkuisi loputtomiin
ei se kykenisi pesemään
syntejä pois tästä maasta
johon on pinttynyt saasta
syvimpään punaiseen tahrittujen käsien
Se hengittää vihaansa ihmisyyttä kohtaan
eikä meille jää vaihtoehtoja
kuin jatkaa matkaa
tai vaipua mullan alle
|
||||
3. |
Rajamailla
06:25
|
|||
Olevaisuus on vain tämä hetki
Ajatuksistani havahdun seuraavaan
Aistieni vainoama harhainen retki
Elämiä lukemattomia
sattumia ilman kohtaloita
Unohtaen edellisen
Elämiä lukemattomia, Sattumia, ilman kohtaloita
Kasvottomat aaveet, mielestä katoavat
Muistikuvat hatarat, persoonan toisen
jos joskus havahdun hetkeen seuraavaan
kädet vereen tahrittuna
Katumusta tuntea voinko?
Syyttömänä tuomittuna
kädet vereen tahrittuna
havahdun hetkeen seuraavaan
Katumusta tuntea voinko?
Syyttömänä, tuomittuna
Tapahtumat koetut, kylläiseksi ruokkivat
tuon päässäin aivoja, nakertavan loisen
Rajamailla
|
||||
4. |
Nekropolis
04:12
|
|||
Kutoo lukki säiettä hohtavan kuulasta
langastaan verkkoa pirullista
Tyhjiin imeäkseen elämän muilta
Kasvaakseen vahvaksi pedoksi
Itselleen valtakunnan seittien rakentaa
kammioon kera mustien köynnösten
jotka ravitsivat itseään lihasta maatuvasta
ruhosta, ruoasta matojen
Se haistaa pelkosi
kylmän hien iholle nousevan
kyyneleen huulille suolaisena valuvan
ei lepoa mielelle riivatulle
Tyhjä huone pimeä ja hiljainen
Lähenevä uhka seinien päälle kaatuvien
Korviini kuiskailevat yön pimeydessä
ystäväni sängyn alla, elivätkin pääni sisällä
Kuulee korvat rapinan jalkojen miljoonien
Tuntee seinämät kehon, kosketuksen vieraiden
Ei silmiä, vain reiät täynnä hyönteisiä
|
||||
5. |
Niin maailma makaa
05:13
|
|||
Tuhkassa, tuhannen kasvot
Tuhkassa, tuhon airut
Tuhkassa, maailman toivo
Kadonneena, tuleen ajettuna
Niin maailma makaa, pelastettu tuli ja tuhka
Niin maailma makaa pelastettu tuli ja tuhka
Tuhkassa, tuhannen kasvot
Tuhkassa, tuhon airut
Tuhkassa, maailman toivo
Kadonneena, tuleen ajettuna
Niin maailma makaa, pelastettu tuli ja tuhka
Niin maailma makaa pelastettu tuli ja tuhka
On tuhkat viety pesästä ja poltettu maa
|
||||
6. |
Elävä kuollut
05:22
|
|||
Verellä he meidät muovasivat
emmekä koskaan tunteneet
muuta elämää
kaikki muu tuntui tyhjältä
unelta tai jonkun toisen todellisuudelta
Syke hidastui, asiat muuttuivat mitättömiksi
tunteet haihtuivat, pala palalta
rapistuneen mielen tyhjä kuori
jätti jälkeensä elävän kuolleen
Vereen sen kaiken oli tarkoitus päättyä
kiihtyneisiin sydämen sykkeisiin
ja tunnevirtaan
|
||||
7. |
Sairaat unet
07:21
|
|||
Vangittu elämä, haudattu sen mukana
kaikki mitä oli, kaikki mitä oli
tietoinen mieli, ruumiinsa vankina
odottaa noutajaa, odottaa noutajaa
Kaltereiden takana, tuhoutunut ihmiskunta
niiden ympärillä, sairaat unet
Todellisuus on uusi painajainen
ihmisyys on paloiteltu, saastaisilla ajatuksilla
haudat täytetty, tiimalasin hiekalla
Todellisuus on uusi painajainen
paikalleen pysähtynyt ikuisuus
jokainen aamu silmäluomien auetessa
uuteen painajaiseen heräät
itse kaivamaasi hautaan
Paikalleen pysähtynyt ikuisuus
valuu tiimalasissa elämäsi pohjalle
haudaten sen mukana
kaiken mitä oli
|
||||
8. |
Hulluudesta
07:50
|
|||
Hei sinä joka tyhjää seinää tuijotat
aution talon nurkassa homeisella sohvalla
tuota samaa seinää, jonka rakenteissa rottia
niiden pehmeä liha on ainoaa lounasta
Kuun valo tunkee sisään pienestä ikkunasta
se valaisee tyhjän pullon ja köyden roikkuvan katosta
elämä melkein sammunut sykkii kaulavaltimolla
onko millään enää väliä, kun viinikin on lopussa
Ei ketään suremaan jää, tätä rikkinäistä ihmistä
Ei valoa tunnelin päässä nää
Ei toivoa huomisesta, vain lisää ahdistusta
On elämä jatkuvaa kärsimysnäytelmää
Kun mieli on vapaa ruumiista, ja keho alkaa lahota
ja kärpäset täyttävät vanhan aution talon
Ei kukaan tullut sinua noutamaan, roikut vieläkin köyden jatkona
|
||||
9. |
Pois minusta
06:40
|
|||
Haiseva ruttoni märkivä
Leviää ympäri kehoa
pois näkyvistä peitän sen rääsyillä
Häveten sen aikaansaamaa tuhoa
Joka yö, se viiltää lihaani kärsivää
Luita ja ytimiä myöten
Arvet uudet entisten päälle
Mieltä ja sielua syöden
Alaston kehoni peilissä
Tahraton ja vapaana kivusta
Pääni sisällä se levittää ruttoaan
Ottakaa se pois minusta
Niitä on joka puolella
Ne ryömivät ympäri kehoani kuin toukat
Ahmien itsensä täyteen lihaani
Ja löyhkäten mädänneeltä
Ne ovat legioona
Yksi tietoisuus
Se on minun haiseva ruttoni
Ottakaa se pois minusta
|
Streaming and Download help
If you like Harmaa, you may also like:
Bandcamp Daily your guide to the world of Bandcamp